Yhdessä hyvä tulee - haastattelussa Maria Nieminen ja Milla Norlund

Milla Norlund toimii varhaiskasvatuksen lastenhoitajana eskariryhmässä päiväkoti Metsätähdessä ja Maria Nieminen toimii saman päiväkodin johtajana. Eurajoen kunta on saanut Huomaa hyvä! -varhaiskasvatuksen kuntasertifikaatin ja tässä haastattelussa Nieminen ja Norlund avaavat niin lapsissa kuin kollegoissa näkemiään muutoksia. Kenellä on ollut eniten opittavaa, lapsilla vai aikuisilla?

Kerro toiminnastanne: miten Huomaa hyvä! näkyy teidän varhaiskasvatuksessanne? Mitä hyviä käytänteitä teille on syntynyt?

Maria:

Meillä on kunnan yhteinen Whatsapp-ryhmä, josta kysyin minkälaisia pysyviä käytänteitä yksiköihin on jäänyt. Ryhmään tulee aika-ajoin postauksia siitä minkälaisia Huomaa hyvä! -juttuja on tehty ja se pysyy tätä kautta vireillä ja ajatuksissa.

Milla:

Ryhmästä nousi kehupostikäytäntö, jossa kotiin lähtee Vahvuusvariksen kirje siitä mitä vahvuuksia on käytetty. Meillä on myös eskarissa ollut niin että syksyn aikana käydään tietyt vahvuudet ja kerätään tarroja sitä mukaa kun on käyttänyt vahvuutta. Käydään läpi, mitä vahvuus tarkoittaa ja aikuiset paitsi mallintavat vahvuutta lapsille, myös kehuvat toisiaan. Joulukuussa ja toukokuussa kootaan lapsien toisistaan tekemiä vahvuushavaintoja. On hauska, miten lapset rupeavat huomaamaan toisissaan näitä vahvuuksia, joita ollaan harjoiteltu. Se kantautuu myös koteihin, kun kuulee vaikka äidin käyttäneet itsesäätelyä tai iskän olleen ystävällinen.

Maria:

Toinen esille noussut juttu ovat vahvuusjuhlat, timanttijuhlat ja palkintojuhlat, joita pidetään vahvuusbongailun tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. On myös ollut käytössä onnistumisten puu, jossa istuu oksilla jokaisen lapsen oma vahvuusvaris. Puuhun kerätään sekä lapsen omia että yhteisiä vahvuusbongailuja. Lisäksi Luvian päässä on järjestetty kaksi, kolme kertaa hyvän mielen mielenosoitus.

Puhuimme myös juuri Millan kanssa, kuinka tärkeää on, että aikuinen mallintaa lapselle hyvän puhumista ja että sitä tulee meidän aikuistenkin välille. Mielestäni se on levinnyt henkilökunnankin keskuudessa ja meillä on yksiköissä erilaisia kahvihuonetempauksia, missä Huomaa hyvä! -teema on myös näkyvissä.

Milla:

Tämä oli kyllä kiva kun saimme kauden päätteeksi vahvuusdiplomeja, joita esihenkilö Maria oli koonnut.

Maria:

Sai äänestää työkaveria eri vahvuuksiin ja meillä kävi niin hienosti, että lopulta löytyi jokaisen vahvuuden kohdalta jonkun työntekijän nimi.

Entä miten ajattelen että tämä näkyy omassa työssäni esihenkilöroolissa? Tiimit lähettävät minulle viikottaisista tiimipalavereista muistiot, joihin kommentoin. Koitan aina vastauksissa antaa kannustavaa ja hyvää palautetta. Ja viikottain kirjoitan talon Whatsapp-ryhmään kiitosviestin viikosta. Nostan siinä aina viikosta jotain kivaa, kiitosta ja hyvää, jota meidän ahkerat ja sitoutuneet työntekijät ovat tehneet. Lisäksi olen tehnyt vahvuusperustaisia kehityskeskustelulomakkeita.

Meillä on Eurajoen kunnassa myös Ihmeelliset vuodet - menetelmä. Nämä tukevat toisiansa todella hyvin. Myös lyhytaikaisten sijaisten kanssa otan perehdytyskeskustelussa esille että meidän varhaiskasvatuksessamme pedagoginen toimintamme perustuu Huomaa hyvä! ja Ihmeelliset vuodet -menetelmiin. Haluaisin että se on meidän kaikkien yhteinen teema ja pohja, jota tällä Eurajoella tehdään.

Milla:

Se on se perus pohja, mistä lähdetään. Tutustut lapseen ja huomaat heti hyvää pienimissäkin asioissa, vaikka olisi haasteita tai tuen tarvetta. Se on ensimmäinen asia, mitä sijaisillekin sanotaan.

Mitä muutoksia olette huomanneet sen jälkeen, kun olette aloittaneet systemaattisen toiminnan vahvuuspohjaisesti ja hyvää huomaten?

Milla:

Siinä olen nähnyt muutosta miten lapset oppivat bongaamaan vahvuuksia. Esimerkiksi sinä, että huomaa käyttävänsä itsesäätelyä tai näkee kaverin olleen ystävällinen. He oppivat havaitsemaan niitä tilanteita. Eikä se ole vain tuokio aamulla, vaan se on osa arkea. Vaikka leikin keskellä lapset saattavat tuoda vahvuuksien bongailua esiin. Ja se kantaa myös kotiin, mikä on ollut hauska huomata. Joku vanhempikin on joskus sanonut että ”Kyllä sitä huomaa että on näitä vahvuukisa, kun kotona kuulee että äiti nyt sun täytyy käyttää sitä itsesäätelyä.” Toisiamme näissä opetamme. Vanhemmalla sukupuolvella on saattanut olla vähemmän tunnetaito- ja vahvuuspaohjaista kasvatus, niin on kiva kun vahvuusajattelu kantaa kotiin.

Maria:

Työkaverin kehuminen ei tunnu päälleliimatulta enää. Sille on oikeasti lupa, että saat sanoa työkaverin tekemisestä hyvää ja saat kehua. Kehuja osataan ottaa myös vastaan. Yleinen puhe ja ilmapiiri ylipäänsä ovat muuttuneet negatiivisesta positiivisempaan suuntaan, kaikkien varhaiskasvatuksen palveluiden tasoilla. Niin hallinnon, esihenkilöstön ja kollegoiden kesken kuin lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä kuuluu hyvän huomaaminen ja toisen kannustaminen. Tottakai tulee aina nupinoita ja rätkättämisiä mutta perusvire on hyvä. Puhuimme meidän konsultoivan vairhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tästä tänä aamuna, että se näkyy myös meidän asiakirjoissamme. Myös nivelvaihetyöskentelyssä on huomioitu, että nostetaan vasussa lapsen vahvuudet esille sekä siinä kun lapsi siirtyy meiltä toiseen yksikköön, esiopetukseen tai kouluun.

Tulee myös yksi hauska tapaus mieleen, kun työntekijä rämppäsi levottomana valokatkaisijaa ja lapsi seisoi ihmetellen vieressä. Pysähdyin siihen heidän kanssaan ja työntekijä kysyi: ”Mitä mun nyt pitäis tehdä kun on niin levoton olo?” Lapsi rupesi ohjaamaan: ”Kuules nyt, hengitä syvään, sisään ja ulos..”, säätelemään työntekijän rinnalla tilannetta. Sekä lapselta että työntekijältä puuttuivat tossut ja he keskustelivat, miksi ruokalassa tarvitsisi olla tossut. Lapsi tiesi tasan tarkkaan, että siksi kun ruokalassa voi olla maitolasi kaatunut ja lasinsiruja. ”Mä lähden nyt hakemaan tossut tuolta ryhmästä!”, lapsi sanoi.

Miksi hyvän huomaaminen kannattaa?

Milla:

Yhdenkin vahvuuden harjoittelu, onnistumiset ja kehut vaikuttavat lapsen itsetuntoon ja pystyvyyteen, varsinkin jos lapsella on enemmän haasteita ja tuen tarvetta. Sen huomaa kyllä.

Maria:

Kukaan ei varmaan koskaan kuule itsestään liikaa hyvää. Se on muuttanut jo ja muuttaa meidän toimintakulttuuria ja työntekijöiden suhtautumista ja näkökulmaa.

Milla:

Kyllä sitä alkuun kuuli, että tuntuu kömpelöltä kehua näin paljon ja tämä tuntuu päälleliimatulta. Mutta fake it till you make it. Itsellekin tuntui aluksi hassulta ja kömpelöltä käyttää itsesäätely -sanaa, kun ei sellaista ole käyttänyt mutta sitten se tulee osaksi arkea.  Se vaatii vain toistoa, toistoa, toistoa. Ja olen itsekin kotiin vienyt tätä, vahingossa. Vahvuuspuhetta on myös omien lasten kanssa tullut eri tavalla käytettyä, kun se tulee luontaiseksi. Mutta se vaatii sitä toistoa tiimissä ja yksiköissä ja sitä että ollaan sitouduttu. Jos vähän vaikka unohtuu ja on rankempaa tai väsähtänyttä, niin on tärkeää olla joku joka muistuttaa kääntää taas ympäri. Vaikka tulisi notkahduksia niin palataan taas siihen mitä ollaan sovittu.

Entä mikä on ollut haastavaa?

Maria:

Luonteva kannusustuspuhe ja tsemppaaminen ovat ottaneet aikansa. Meitä on vanhan kansan kasvattamia. Välillä joutuu muistuttamaan vieläkin, minkä mukaisesti täällä toimitaan. Ja välillä ehkä muistuttelen itsellenikin.

Milla:

Tiimi sitoutuu syksyllä mutta pitkin kautta joudumme palauttelemaan mieleen ja muistuttelemaan toisiamme, kun oma kasvatus ei aikoinaan ole ehkä ollut vahvuuspohjaista. Mutta meillä on se työminä ja me olemme tähän sitoutuneet ja tämä on tutkitusti toimivaa.

Lopuksi kertokaa top 3 vinkkiänne hyvän huomaamiseen!

Maria:

Sanoita näkemäsi hyvä. Sano se ääneen, tee näkyväksi ja kuuluvaksi. Toista ja nimeä vahvuuksia ja harjoitelkaa niistä lasten ja aikuisten kanssa yhdessä. Sitoudu toimimaan Huomaa hyvän mukaisesti ja kehittämään vahvuusperustaista pedagogiikkaa.

Mitä Huomaa hyvä! -sertifikaatti merkitsee teidän kunnallenne?

Se on meille vahvaa tunnustusta siitä sitoutuneesta, aktiivisesta ja johdonmukaisesta pedagogiikan kehittämistyöstä, mitä meillä on tehty. Sekä meidän halustamme panostaa lapsiin, hyvinvoinnin kehittämiseen ja varhaiskasvatukseen. Me uskomme tekevämme varhaiskasvatusta ajan hengessä varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti sitoutuneella henkilökunnalla.