Sydämen sivistyksen salat - haastattelussa Satu Mälkiä

Satu Mälkiä, opettaja, Jalkarannan koulu

Satu Mälkiä tulee Lahdesta, Jalkarannan koulusta. Hän opettaa tällä hetkellä viidettä luokkaa, jota hän on kaitsenut ensimmäisestä kouluvuodesta lähtien. Tässä haastattelussa Mälkiä avaa sydämen sivistyksen saloja ja kertoo Jalkarannan koulun arjesta

Mikä sai sinut kiinnostumaan vahvuusperustaisesta lähestymistavasta?

Lähtökohtani on se, että ennen opettajaksi valmistumista kouluttauduin ammattikorkeakoulussa sosiaalikasvattajaksi. Minulla on edelleen vahvasti se sosiaalikasvattajan sielu.
Ajattelen, että tietoa löytyy nykyään internetistä valtavasti lähes kaikesta, mitä koulussa opetetaan. Mutta kaikkein tärkeintä on sydämen sivistys: se, että oppilaat oppivat olemaan toistensa kanssa. He saavat vuorovaikutustaitoja, oppivat tuntemaan itseään ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä ymmärtämään, miten niitä voi hyödyntää. Haluan antaa oppilaille aineksia terveeseen itsetuntoon ja myönteiseen minäkuvaan.

Toivon, että oppilailla olisi mahdollisimman keveä ja hyvä tulevaisuus. Esimerkiksi työhaastattelussa on suuri etu, jos osaa sanallistaa omat vahvuutensa. Siksi näitä taitoja kannattaa harjoitella jo alakoulusta lähtien.

Miten tutustuit tähän aiheeseen ensimmäistä kertaa?

Ensimmäisen kerran tutustuin aiheeseen silloin, kun Kaisa alkoi puhua vahvuuskasvatuksesta. Lähdin heti hänen ensimmäisille luennoilleen ja aloin etsiä aiheesta lisää tietoa.

Päätin saman tien, että meillä olisi vähintään kerran viikossa minä-tunti. Moni miettii, mistä tällaiselle löytyy aikaa tiukan opetussuunnitelman keskellä. Itse olen ottanut ajan äidinkielen tunneista ja perustellut sen vuorovaikutustaitojen kehittämisellä. Koen tämän niin tärkeäksi, että pyrin aina lukujärjestystä suunniteltaessa saamaan maanantaiaamuun yhteisen luokkatunnin omien oppilaideni kanssa.

Aloitamme maanantait aina minätunnilla. Sisältö riippuu siitä, mitä vahvuutta milloinkin käsittelemme. Joskus pidämme minä-tunnin myös keskiviikkona tai perjantaina.

Millaisia käytänteitä teille on syntynyt?

Meillä maanantai on aina vahvuuspäivä. Etenemme yksi vahvuus kerrallaan ja välillä myös kertaamme aiemmin opittua.

Aloitamme yleensä Yle Areenan tarinoilla. Meillä on myös kirja käytössä, mutta oppilaat pitävät erityisesti siitä, että joku lukee heille ääneen. Käytän paljon Huomaa hyvä! -materiaaleja. Meillä ovat käytössä kaikki mahdolliset Huomaa hyvä! -kirjat, harjoituskirjat ja faktakirjat. Etsin myös paljon muuta tietoa käsiteltävästä vahvuudesta.

Kokoan jokaisesta vahvuudesta kokonaisuuden minä-vihkoon. Käsittelyn pituus riippuu vahvuudesta: joskus siihen käytetään kuukausi, joskus vain viikko tai pari. Ensin liimaamme vihkoon kaikki tehtäväsivut, minkä jälkeen alamme työstää niitä. Osa tehtävistä tehdään koulussa, osa kotona. Minä-vihkosta tulee lähes aina myös läksyä.

Jo ensimmäisen luokan ensimmäisessä vanhempainillassa kerroin huoltajille, mitä vahvuuskasvatus tarkoittaa. Osa tehtävistä tehdään yhdessä kotiväen kanssa, ja juuri se on niiden tarkoituskin. Ne tarjoavat oppilaan ja vanhemman yhteistä aikaa. Sanon vanhemmille usein, että ottakaa lapsi kainaloon ja pohtikaa asioita yhdessä.

Minulla on myös tapana lähettää joka perjantai viikkokirje. Kerron siinä aina, mitä vahvuutta seuraavalla viikolla käsittelemme, jotta vanhemmat pysyvät ajan tasalla.

Vanhemmilta on tullut todella paljon positiivista palautetta. Jo ensimmäisen luokan syksyllä he kertoivat, että vahvuuskieli oli rantautunut myös kotiin. Silloin tiesin, että asia oli todella mennyt oppilaiden selkäytimeen. Siksi on tärkeää ottaa kotiväki mukaan alusta alkaen.

Sanallistamme vahvuuksia päivittäin. Käytän itse paljon vahvuuskieltä ja annan runsaasti positiivista palautetta. Myös oppilaat käyttävät vahvuuskieltä luontevasti. He saattavat sanoa minulle: "Eikös niin, Satu, että tässä tarvittiin sinnikkyyttä?" tai "Oliko tämä sinnikästä, kun tein näin?" Silloin tiedän, että he ovat todella ymmärtäneet, mistä on kyse. Sanallistaminen on todella tärkeää.

Kerron usein tunnin alussa päivän tavoitteen ja pohdimme yhdessä, mitä vahvuuksia kyseisessä tehtävässä tarvitaan. Tunnin lopuksi palaamme vielä siihen, mitä vahvuuksia käytimme. Vahvuuskasvatus on meillä sisäänrakennettuna kaikkeen tekemiseen.

Tänäkin aamuna huomasin jälleen vahvuussiivet luokan ovessa. Jokainen oppilas on saanut valita oman ydinvahvuutensa, ja siitä on otettu kuva. Jokainen pääsee ikään kuin kukoistamaan joka päivä. Lisäksi luokassa on vahvuusjulisteita, jotta oppilaat voivat jatkuvasti huomata ja tunnistaa vahvuuksia ympärillään. Käytössä ovat myös minävihko ja portfolio.

Vanhemmilta tuli paljon kiitosta myös silloin, kun teimme viidennellä luokalla vahvuus-CV:t. Niistä tuli todella upeita. Minulle on tärkeää, että vahvuuskasvatus näkyy kaikessa mahdollisessa ja on mukana joka päivä.

Mitä muutosta olet huomannut?

Vahvuuskasvatuksen myötä oppilaille on kehittynyt sanavarasto ja itsetuntemus, joita monilla samanikäisillä ei vielä ole. He osaavat sanallistaa sekä omia vahvuuksiaan että tunteitaan.
Positiivista palautetta on tullut paitsi huoltajilta myös koulun muilta opettajilta. He ovat huomanneet, miten luontevasti oppilaat käyttävät vahvuuskieltä ja kuinka hyvin sitä voidaan hyödyntää arjessa. Oppilailla on myös aiempaa enemmän työkaluja keskinäisten ristiriitojen ratkaisemiseen.

Erityisen hienoja olivat vahvuus-CV:t ja tapa, jolla oppilaat osasivat kertoa omista vahvuuksistaan.

Miksi tämä kannattaa?

Mielestäni sydämen sivistys on kaikkein tärkeintä. Nykynuoret osaavat etsiä tekoälyn avulla lähes mitä tahansa tietoa, mutta sydämen sivistystä sieltä ei löydy.

Kun oppii tunnistamaan omat vahvuutensa, rakentamaan niiden varaan ja kehittämään samalla myönteistä minäkuvaa sekä tervettä itsetuntoa, saa mukaansa todella tärkeitä eväitä elämään.
Lapset tarvitsevat nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Vahvuuskasvatus on ennen kaikkea läsnäoloa ja kohtaamisia. Harjoittelemme kaikkia vahvuuksia yhdessä.

Kolme tärkeintä vinkkiä

1. Ole säännöllinen ja pitkäjänteinen. Aloita yhdellä viikoittaisella tunnilla ja pidä siitä kiinni.

2. Ota koti mukaan heti alusta alkaen. Kun vanhemmat ovat mukana, vahvuuskieli siirtyy luontevasti myös kotiin.

3. Viljele positiivista palautetta ja sanoita vahvuuksia joka päivä. Sydämen sivistys tarkoittaa toisten huomioon ottamista, ystävällisyyttä sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Ihmisten kohtaamisen taito opitaan onnistumisten ja erehdysten kautta.