Vahvuussanoja viljelemässä - haastattelussa Maria Jokinen

Maria Jokinen on ollut alusta alkaen mukana Huomaa hyvä! -toiminnassa ja opettanut aikanaan Kaisa Vuorisen kanssa samassa luokassa. Nyt hän työskentelee Lahdessa, yläkoulun ertyisopettajana kymmenen oppilaan luokassa. Jokinen kertoo, miten hyvän huomaaminen on antanut oppilaiden laskea hartiansa ja huokaista syvään.

Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi ja miten ne näkyvät opettajan työssä?

Innostun helposti ja olen sinnikäs; kokeilen usein uutta enkä luovuta heti. Yritetään uudestaan, vaikka kaaduttaisiin. Myös huumorintaju on läsnä luokassamme päivittäin ja sen avulla vien työtäni eteenpäin. Ja vielä myötätunto: olen hyvin myötätuntoinen opettaja.

Entä mitä vahvuuksia teidän ryhmällä on?

Huumorintaju ja rehellisyys ovat ydinvahvuuksiamme. Osaamme antaa sekä hyvää että huonoa palautetta luokassa. Olemme myös reiluja ja huomioimme kaverit. Lopuksi olemme rohkeita ja uskallamme olla keitä olemme.

Mihin tarpeeseen Huomaa hyvä! on vastannut?

Ihastuin alusta alkaen vahvuussanastoon, jota positiivisen pedagogiikan ympärille nivoutuu. Vahvuussanat ovat antaneet itselle apukäsiä ja kieltä, joilla osoittaa oppilaalle: ”Olen huomannut sinut.” Tärkeintä on siis ollut sanasto ja sen käyttäminen.

Minkälaisia käytänteitä teillä on syntynyt ryhmän kanssa ja mitä materiaaleja olet käyttänyt?

Aluksi aloitin vain vahvuussanojen viljelystä. Aina kun nappasin oppilaan hyvänteosta, sanoitin sen vahvuussanojen avulla. Viime aikoina olen pyrkinyt tekemään aamutuokioita, joissa valitaan päivän vahvuus ja mietitään mitä se pitää sisällään. Sitten tarkastelemme päivän aikana miten vahvuus on näkynyt.

Luokan seinällä on tietenkin vahvuusvariskortit. Lisäksi minulla on isoja vahvuussanastoja, joissa on lyhyesti kerrottu, mitä vahvuudet tarkoittavat. Niitä hyödynnän edelleen. Ne ovat olleet todella toimivia varsinkin erityisluokassa, koska ne ovat selkeästi kirjoitettuja, lyhyitä ja ytimekkäitä.

Oletko nähnyt muutoksia?

Kyllä rentoutta on löytynyt ja oppilaiden hartiat ovat laskeutuneet. Heistä näkee, että on helppo olla luokassa ja tulee nähdyksi ja kuulluksi. He pystyvät huokaisemaan luokassa. Ja mitä enemmän sanoja käyttää, sitä enemmän ne tarttuvat oppilaisiin. He muistuttelevat toisiaan vaikeiden hetkien tullen: ”Käytä sitä oppimisen iloa! No, ota sun sinnikkyys nyt esille!”

Miksi vahvuusperustainen lähestymistapa kannattaa?

Oppimisen perusta rakennetaan turvallisessa yhteisössä. Turvallisen yhteisön, yhteishengen ja yhteisen kielen luomiseen taas tarvitaan positiivista palautetta ja hyvän huomaamista.

Anna vielä top 3 vinkkiä!

Aloita pienistä arjen hetkistä, jos vahvuusajattelu tuntuu vielä vieraalta. Tutustu vahvuussanoihin ja yritä viljellä niitä arjessa. Toiseksi: ota itsellesi tavoitteita, esimerkiksi: ”Tänään etsin ympäriltäni huumorintajua ja kehun siitä” tai ”Tänään tarkastelen itsesäätelyä”. Ja vielä tärkeimpänä: anna innostuksesi opettajana näkyä!

Teksti: Anni Paatsila